Coesports

Toksisuus kilpapelaamisessa ja järjestäytyneen e-urheilun rooli

Tutkimuksesta

Olemme viimeisen kahden vuoden ajan tutkineet kilpailupelaamisen ”toksisuutta” yhteistyössä Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden Non-toxic –syrjimätön pelikulttuuri -hankkeen kanssa ja osittain sen rahoittamana. Sanoimme ”toksisuutta” lainausmerkeissä, mutta emme siksi, että epäilisimme sen olemassaoloa– näin emme tee ja olemme nähneet paljon todisteita sen olemassaolosta! – mutta koska käsite toksisuus kattaa usein melko laajan valikoiman erilaisia negatiivisia käyttäytymismalleja videopeleissä.

Näitä ovat esimerkiksi sanallinen häirintä, roskapuhe, nimittely, pelien tahallinen häviäminen, seksismin ja rasismin erilaiset muodot, doxxaus (toisen pelaajan identiteetin tai siihen liittyvän tiedon paljastaminen), kilpaillullinen raivo ja trollaus. Kaikki nämä ovat osa kilpapelaamista, mutta tutkittaessa erilaisten käyttäytymismallien erottaminen toisistaan voi olla hyödyllistä. Se voi auttaa meitä ymmärtämään paremmin näiden käyttäytymismallien taustalla olevia eri motiiveja sekä niiden mahdollisesti rakenteellista luonnetta (lisää tästä pian!).

”Erilaisten käyttäytymismuotojen erottaminen toisistaan voi olla hyödyllistä myös silloin kun etsitään ratkaisuja pelaajien toksiseen käytökseen.”

Osana tutkimusta teimme pelaajahaastatteluja nuorten pelaajien (16–27-vuotiaiden) toksisesta käytöksestä peleissä. Niiden kautta kävi ilmi, että eivät ainoastaan negatiiviset käyttäytymismuodot vaihtele, vaan myös niiden intensiteetti (Ruotsalainen & Meriläinen, 2024). Kilpailullinen pelaaminen voi olla melko intensiivistä toimintaa ja pelaajien tunteet voivat käydä kuumana. Tämä voi näkyä tunteenpurkauksina, jotka kohdistuvat usein omiin joukkuetovereihin, mutta myös vihollisjoukkueen jäseniin, pelitarvikkeisiin (kuten ohjaimiin ja näyttöihin) ja kyllä, jopa pelaajien omiin vanhempiin. Kun intensiiviset tunteet ovat ohi, pelaajat voivat katua syvästi sanojaan tai käyttäytymistään.

Tutkimukseen osallistuneet nuoret kertoivat meille myös erilaisista tavoista, joilla he ovat oppineet selviytymään intensiivisistä tunteista pelaamisen aikana. Näitä ovat esimerki tauon pitäminen tunteiden jäähdyttämiseksi tai oman mikin mykistäminen ja näytölle huutaminen muille pelaajille huutamisen sijaan. Artikkelissamme ehdotammekin, että yksi tapa vähentää pelaamisen toksisuutta on, että pelaajat kehittävät emotionaalisia, sosiaalisia ja kommunikatiivisia taitojaan (Ruotsalainen & Meriläinen, 2024). On myös tärkeää huomata, että tutkimuksessamme vihamielisen käytöksen tekijät olivat usein myös sen uhreja.

Banaali toksisuus

On kuitenkin selvää, että toksisessa käytöksessa ei ole kyse pelkästään intensiivisistä tunteista ja tunteenpurkauksista, ja että se ratkeisi sillä, että kaikista tulee hieman enemmän Zen. Kuten toinen tutkimuksemme (Meriläinen & Ruotsalainen, 2024) osuvasti osoittaa, toksisuuteen liittyvät ongelmat ovat myös syvästi rakenteellisia ja normatiivisia. Tätä tutkimusta varten keräsimme 95 nuorelta avoimet vastaukset heidän omasta toksisesta käytöksestään videopelien pelaamisen aikana. Tuloksemme osoittivat, että kaikki toksinen tai vihamielinen käytös ei johdu voimakkaista tunteista, vaan saattaa olla enemmänkin ”no koska siksi” kaltaista toimintaa: pelaajat toimivat toksisella tavalla, koska he ovat oppineet toimimaan tällä tavoin pelaamisen aikana – ja odottavat myös kaikkien muiden toimivan näin.

Tämän tyyppisen käyttäytymisen normalisoituneen ja arkipäiväisen luonteen vuoksi nimesimme sen banaaliksi toksisuudeksi. Haluamme korostaa, että tämä banaalisuus tai arkipäiväisyys ei missään nimessä tarkoita vaaratonta – päinvastoin, banaali toksisuus ja esimerkiksi siihen sisältyvä nimittely voivat olla yhtä haitallisia vastaanottajille kuin emotionaalisesti intensiivisempi toksisuus. Ryhmät, jotka ovat haavoittuvassa asemassa pelatessa ovat erityisen vaarassa, sillä herjaukset ovat usein rasistisia, seksistisiä tai transfobisia. Tällä tavalla banaali toksisuus normalisoi ja vahvistaa rakenteellista epätasa-arvoa.

Vihamielisestä käytöksestä on tullut normi monissa kilpapeleissä ja tämän torjumiseksi ei riitä, että keskitymme yksittäisiin pelaajiin ja heidän käytökseensä, vaan tarvitsemme laajempia käytänteitä ja suunnitteluratkaisuja, joilla päästään käsiksi toksisuutta ylläpitäviin normeihin ja rakenteisiin. Tässä erilainen järjestäytynyt toiminta e-urheilun ympärillä voi olla hyödyllistä, sillä ne voivat haastaa olemassa olevat normit ja torjua kilpailupelien banaalia toksisuutta. Tämä on erityisen tärkeää nuorten järjestäytyneessä e-urheilussa: kilpailullisuuden ei tarvitse tarkoittaa toksisuutta tai vihamielisyyttä vaan se voi olla yhteisöllisyyttä ja toisten tukemista.

Pelikulttuurien normien muuttaminen voi usein tuntua taistelulta tuulimyllyjä vastaan, mutta sen tekeminen yhdessä on paljon hedelmällisempää kuin yksin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kilpapelaamisen ja e-urheilun banaaliin toksisuuteen on puututtava sen sijaan, että näkisimme sen tarpeellisena, vaarattomana tai luonnollisena osana pelaamista. Arjen käytös voi vaikuttaa myös laajempiin rakenteisiin myös positiivisesti, ja järjestäytynyt e-urheilu voi olla loistava paikka oppia tunnetaitoja sekä sekä sosiaalisia ja kommunikatiivisia taitoja – kunhan se pitää oman banaalin toksisuutensa kurissa!

Kirjoittajat:

Lähteet

Meriläinen, M., & Ruotsalainen, M. (2024). Online disinhibition, normative hostility, and banal toxicity: Young people’s negative online gaming conduct. Social Media+ Society, 10(3), 20563051241274669.

Ruotsalainen, M., & Meriläinen, M. (2023). Young video game players’ self-identified toxic gaming behaviour: An interview study. Eludamos: Journal for Computer Game Culture, 14(1), 147-173.

Lue lisää

Jyväskylän simulaattoriajot Kankaan saunalla

Kankaan saunan ravintolatiloissa ajetaan kevään aikana ensimmäistä kertaa Jyväskylän Simulaattoriajot, eli Kankaan saunan Ralli. Tapahtuman toteuttavat yhteistyössä myös Keski-Suomen e-urheilun osaamiskeskittymästä tutut toimijat, Kankaan sauna ja JTM Raceroom.